Onko autottomuudella merkitystä, jos fossiilista polttoaineista voidaan luopua?

Kirjoittaja

Enni Niittykangas

Mitä hyötyä on autottomuudesta, koska kehittyvän teknologian avulla sähköautojen hinnat laskevat ja on vain ajan kysymys, milloin saamme käyttöömme polttoaineet, joita tuotetaan ilmasta ja vedestä? Pelkästään jatkojalostamalla sellutehtaiden hiilidioksi synteettiseksi polttoaineeksi voitaisi kattaa koko Suomen liikenteen polttoaineen tarpeet. 

Synteettisten polttoaineiden valmistus vaatii hiilidioksidin lisäksi muutakin, muun muassa vetyä, jonka tuottamiseen tarvittaisiin merkittäviä määriä sähkökapasiteettia. Tätä tarvetta haaveillaan katettavaksi uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuulivoimalla. Tällä hetkellä Suomen uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannosta on noin 40 %. Uusiutuvan energian kattaessa koko liikenteen energian tarve, olisi mielestäni hiukan ruusuista kuvitella muutoksen tapahtuvan täysin ekologisesti. Tässä tekstissä pureudun siihen, miksi päämäärät autoilun vähentämisestä eivät liity ainoastaan fossiilisten polttoaineiden haitallisuuteen.

Tesla autokaupassa
Sähköauton ekologisuudesta puhuttaessa huomion pääasiassa käyttövoima, jolloin muut liian autoilun haitat ohitetaan.

Infrastruktuuri

Tiekapasiteetin ylläpitäminen vaatii metalleja, betonia ja lukuisia muita raaka-aineita. Mitä enemmän autoja teillä liikkuu, sitä enemmän ne vaativat kunnostusta sekä tilaa kattamaan kasvavat liikenne- ja paikoitustarpeet. Valtio investoi pelkästään teiden ylläpitoon liki 500 miljoonaa vuosittain ja kehittämiseen reilut 200 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kaupungit investoivat pysäköintiin ja tieverkostoon merkittäviä summia. Parempikuntoiset tiet mahdollistavat suuremmat nopeudet, joka puolestaan kasvattaa aiheutuneita päästöjä. Esimerkiksi  kasvattamalla nopeutta 100 km/h → 110km/h hiilidioksidipäästöt kasvavat noin 13%. 

Moottoritie sateella
Hulevedet kuljettavat teiden pinnoilta vesistöihin monia haitallisia aineita ja suuret tiet rikkovat eläinten ja ihmisten elinympäristöjä.

Ympäristövaikutukset

Liikenneväylät rikkovat eläinten ja eliöiden elinympäristöjä vaikeuttaen liikkumista ja leviämistä. Lisäksi liikenne tappaa suuren määrän erikokoisia nisäkkäitä, matelijoita, lintuja ja hyönteisiä. Elinympäristön pirstaloituminen ja ilmastonmuutos ovat tällä hetkellä tieteellisen kirjallisuuden perusteella kaikista haitallisin yhdistelmä eliöstölle. 

Liikenneväylät vaikuttavat pohjavesistöihin, kun liukkaudentorjunnassa käytetty suola sekä muut aineet kulkeutuvat pohjavesiin. Haitta on merkittävin erityisesti vilkkailla pääteillä. Ongelmat leviävät myös muihin vesistöihin, kun maanteiden hulevesien mukana järviin huuhtoutuu kiintoainetta, metalleja, klorideja ja öljyhiilivetyjä sekä fosforia ja typpeä. Auton renkaista ja tiepinnotteista irtoava aines onkin suurin mikromuovin aiheuttaja Suomessa.

Auton renkaat ja taustalla lainehtiva meri
Auton renkaista sekä osien ja teiden kulumisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia ei voida sivuuttaa.

Liikenneonnettomuudet

Vuosikymmenten kuluessa liikenneturvallisuus on ottanut harppauksia eteenpäin. Tästä huolimatta tieliikenteessä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien väheneminen on hidastunut 2010-luvun jälkipuolella. Nykyisin liikenteessä kuolee vuosittain noin 230–240 ja tieliikenteessä loukkaantui virallisen tilaston mukaan keskimäärin 5 600 henkeä vuodessa. 

Liikenneonnettomuuksissa kuolleista 59 % on henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia, 11 % jalankulkijoita (keskimäärin 26 henkilöä vuodessa) ja 10 % pyöräilijöitä (24 henkeä vuodessa).  Pyöräilijän ja autoilijan välisissä törmäyksissä seuraukset ovat yleensä vakavammat kuin yksittäisonnettomuuksissa ja pyöräilijän kuolemantapauksissa noin joka toisessa tapauksessa osallisena oli auto. Jalankulkijoista joka viides menehtyi suojatiellä. Mitä vähemmän liikenteessä olisi autoja sitä turvallisemmaksi liikenne muuttuisi ja vakavilta  liikenneonnettomuudelta voitaisiin välttyä.

Autoilun aiheuttama melu sekä hiukkaspäästöt

Suurin osa melusta aiheutuu autoilusta ja Suomessa asuu noin miljoona ihmistä melualueilla, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 desibelin melukynnyksen. Jatkuva altistuminen melulle heikentää kuuloa, unen laatua ja immuniteettijärjestelmää sekä aiheuttaa stressiä. Saksalaisen tutkimuksen mukaan pari prosenttia kuolemaan johtaneista sydänkohtauksista johtui melusta. Suomessa se tarkoittaa vajaata viittäsataa ihmistä vuodessa eli tuplasti siihen mitä liikenneonnettomuuksissa menehtyy. Lisäksi liikenteen päästöt ja melu heikentävät myös eliöiden elinolosuhteita, eivätkä vaikutukset ulotu ainoastaan ihmisiin.

Pakokaasuhiukkasten osuus liikenteen ilmansaasteista pienenee vähitellen moottoritekniikan ja käyttövoiman uudistumisen myötä, mutta tästä huolimatta katupölyhiukkasten määrä lisääntyy liikennemäärien kasvaessa. Nastarenkaiden aiheuttama teiden kuluminen näkyy erityisesti karkeiden hengitettävien hiukkaspitoisuuksien nousuna taajama-alueilla. Suomessa katupölyssä on mukana mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta ja hiekoitushiekasta, mutta myös tiesuolaa. Metallihiukkasia ajoneuvojen jarrujen, kytkimen, moottorin ja renkaiden nastojen kulumisesta. Kumihiukkasia renkaiden kulumisesta. Lisäksi tieliikenne nostaa ilmaan luonnonympäristöistä tai rakennustyömailta peräisin olevia maaperähiukkasia.

Autoruuhka ja ilmassa leijailevaa pakokaasua
Autoruuhkien ja vilkkaasti liikennöityjen teiden vaikutukset ilmanlaatuun ovat merkittäviä, aiheutuneen melun lisäksi.

Muut autoilun aiheuttamat terveydelliset vaikutukset

Eräässä tutkimuksessa verrattiin auto- ja tupakkateollisuutta keskenään. Vertaus on melko osuva siinä mielessä, että tupakan tiedostetaan aiheuttavan terveydellisiä ja ympäristöllisiä haittoja, joilta autoilun osalta suljetaan helposti silmät. Luovuttaessa ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä vaikutukset ovat samat kuin vaihdettaisiin sähkötupakkaan, jolloin huomio kiinnittyy ilmassa leijailevaan savuun.

Autoilu voi lisätä fyysistä passiivisuutta, koska se helpottaa luopumaan merkittävästä osasta hyötyliikuntaa. Vuoden 2016 kansallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan noin 20% taittoivat alle kilometrin matkat henkilöautolla. 2 km matkoilla osuus oli jo yli 50 % ja 3 km matkoista 60% tehtiin autoillen. Tämän tiedon valossa on nähtävissä, kuinka passivoiva vaikutus autolla on. Onkin laskettu, että Suomessa voitaisi tuottaa ainoastaan lisäämällä vain 20 prosentilla kävelyä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisäämisellä 1,1 miljardin euron edestä terveyshyötyjä.

Lopuksi

Edellä mainittujen huomioiden vuoksi pelkästään käyttövoiman tuijottaminen autoilun osalta on kuin kulkisi metsässä huomaamatta puita. Autoilun vähentämisellä on merkittäviä yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita ei saavuteta vaihtamalla autoa päästöttömäksi. Yli 72% suomalaisista asuu kaupunkialueilla ja yli puolet alle 5 km matkoista tehdään autoillen, joten monella meistä on varaa vähentää. 

Lue lisää
Lue lisää
Instagram
YouTube
Liikkuminen lasten kanssa ilman autoa

Liikkuminen lasten kanssa ilman autoa

Mitä liikenneturva suosittelee huomioimaan, kun lasta kuljetetaan ilman autoa pyörällä tai julkisessa liikenteessä? Lue vinkit turvalliseen liikkumiseen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *