Pyöräilykypärä päässä vai ei -huomauttelu on turhaa

Kirjoittaja

Enni Niittykangas

Aika ajoin postatessani Instagramiin pyöräilyaiheisia kuvia saan kiitosta, jos olen käyttänyt kuvassa kypärää. Vastaavasti, jos teksti edes sivuaa pyöräilyä enkä ole kypärä päässä saan kuulla siitäkin. Foorumeilla ilmiö on sama. Nyt käyn läpi perusteellisesti, miksi kypärästä huomauttelu niin hyvässä kuin pahassa on mielestäni turhaa. 

Henkilö seisoo pyöräilykypäräkädessään pidellen pyörästä kiinni toisella kädellään.
Pyöräilykypärästä huomauttaessa unohdetaan nämä 10 seikkaa

1) Pyöräilykypärä ei takaa 100% suojaa

Heti kärkeen: tämän hetkisen tiedon valossa pyöräilykypärästä on onnettomuustilanteissa hyötyä. Tuoreimman meta-analyysin perusteella kypärä voisi suojata parhaimmillaan 60 % todennäköisyydellä vakavalta päävammalta. Kuolleiden tai vakavasti vammautuneiden pyöräilijöiden määrää kypärä voisi vähentää 34 %. Täyttä 100% suojaa kypärä ei käyttäjälleen takaa, joten turvallisuudesta puhuttaessa on turhaa keskittyä ainoastaan kypärän hyötyihin. 

Työturvallisuuden parissa henkilösuojaimet luokitellaan heikoimmaksi tavaksi parantaa työturvallisuutta, kun ensisijaisin vaihtoehto tulisi olla vaaran lähteen poistaminen tai korvaaminen.

Keskittyessä ainostaan pyöräilykypärään toissijaisiksi jäävät mm. pyöräilyinfrastruktuurin ja kunnossapidon laatu, autoliikenteen määrä ja nopeudet, autoilijoiden tietoisuus pyöräilijöistä sekä tienkäyttäjien liikennekäyttäytyminen. Työturvallisuuden mukaisesti on tehotonta sysätä vastuu turvallisuuden parantamisesta henkilösuojainten varaan.

2) Nopeusrajoitusten merkitys

Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta 30km/h ja 40km/h nopeuksien välillä on dramaattinen ero. Liikenneturvan mukaan siinä missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja sekunnin reaktioajan jälkeen on jarruttamalla saanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on vastaavassa kohdassa 40 km/h ajaneella kuljettajalla nopeutta jäljellä reilusti yli 30 km/h. 

Kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui vuosina 2011–2015 30km/h rajoitusalueilla 1000 tiekilometriä kohden yli kolme kertaa vähemmän kuin 40 km/h alueilla ja yli neljä kertaa vähemmän kuin 50 km/h rajoitusalueilla. Sen sijaan, että onnettomuuden uutisoinnissa spekuloidaan, oliko pyöräilijällä kypärää vai ei olisi kannattavaa vilkaista myös nopeusrajoituksiin.

3) Pyöräilijöiden määrä lisää turvallisuutta

Pyöräilyn turvallisuus paranee, kun pyörämatkojen osuus kaikista tehdyistä matkoista kasvaa ja autoilijat oppivat huomioimaan pyöräilijät. Esimerkiksi Hollannissa pyöräilyn suorite henkilöä kohti on yli kolminkertainen Suomeen nähden ja kuolemanriski puolet Suomen tasosta.

Vähemmän autoja liikenteessä tarkoittaa turvallisempaa liikkumista. Pelottelun sijaan pyöräilystä tulisi tehdä mahdollisimman houkuttelevaa. Tähän auttaa todistetusti hyvä infrastruktuuri.

4) Infrastruktuurin merkitys

Pyöräilyn ja kävelyn turvallisuutta tarkasteltaessa väylien rakenteella ja tyypillä on suuri merkitys ja parantamalla infrastruktuurin laatua myös turvallisuus paranee. 

Kulkutapojen turvallisuus on parhaimmillaan, kun niille on osoitettu omat väylänsä. Jalankulku ja pyöräily tulisi olla erotettuna toisistaan, mutta erityisesti autoista, koska lähes joka toisessa kuolemaan johtaneista pyöräilyonnettomuuksista osallisena oli auto.

Erillisten väylien rakentaminen on ottanut edistysaskeleita, mutta yhä edelleen kevyen liikenteen tyypillisin väyläratkaisu on yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä, jonka onnettomuusriski on 79 %. Ei siis ihme, että erityisesti vanhukset, lapset ja liikuntarajoitteiset kokevat ne turvattomiksi.

Autoilija auttamassa kaatunutta pyöräilijää. Kuvan etualalla ehjä pyöräilykypärä
Pyöräiljöiden turvallisuutta lisää merkittävästi autoista ja kävelijöistä erilliset väyläratkaisut

5) Kenelle onnettomuuksia sattuu

Iäkkäiden yli 65-vuotiaiden pyöräilijöiden kuolemanriski on lähes kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Kypärä ei tilannetta pelasta, koska myös jalankulkijoiden onnettomuusriski on tilastollisesti suurin iäkkäillä: kaikista kuolleista ja loukkaantuneista jalankulkijoista yli kolmannes on yli 65-vuotiaita. 

Vaikuttava tekijä on myös sukupuoli. Vakavan onnettomuuden riski on miehillä hieman korkeampi. Näiden lisäksi kolmannes pyöräilyonnettomuuksista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Joten, jos olet yli 65-vuotias mies ja ajat jurrissa, niin kannattaa varautua pahimpaan.

6) Teiden kunnossapito

Teiden kunnossapido ja valaistus vähentävät merkittävästi liukastumis- ja kaatumistapaturmia sekä muita onnettomuuksia. 

Kunnossapitovastuu jakautuu useille eri urakoitsijoille, jonka vuoksi väylien kunnossapidossa on alueellisia eroja. Pyöräilijänä vauhti täytyy sovittaa vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi, johon auttaa oman liikennekäyttäytymisen tarkastelu.

7) Pyöräilykypärä päässä ei takaa toimivaa kypärää

  • Pyöräilykypärä tulisi uusia 3-5 vuoden välein. 
  • Kypärää ei saa säilyttää kesäisin autossa, jossa se voi altistua kuumuudelle. 
  • Sitä ei saa säilyttää auringonvalossa. 
  • Jos kypärässä on pienikin näkyvä kolhu se tulisi viimeistään uusia. 
  • Kypärän täytyy istua päähän ja olla säädettynä oikein. 

Talviolosuhteet asettavat pyöräilykypärän käytölle omat haasteensa. Kypärän tarkoitus on sitoa ja levittää iskuenergiaa laajemmalle alueelle. Kaikenlainen välys kypärän ja pään välissä aiheuttaa sen, että iskuenergia siirtyy kypärästä päähän. Tämän vuoksi, esimerkiksi laskettelukypärän alla ei suositella käytettäväksi pipoa. Laskettelulasien remmistä puhumattakaan, jossa kova muovinen solki voi siirtää iskun pienelle alueelle päätä. Pyöräilykypärien kohdalla myös nämä seikat jäävät aika vähäiselle huomiolle eikä kypärän kuntoa tai istuvuutta voi havaita sivusta huutelemalla tai lehtitekstin perusteella.

8) Olemme huonoja arvioimaan toisen ihmisen taitotasoa 

Uutta taitoa harjoitellessa innostus vie mukanaan ja tapaturman sattuessa joutuu valitettavan usein toteamaan, kuinka taitotaso tuli arvioitua yläkanttiin. Tarkastelemme maailmaa omista kokemuksistamme käsin. Omat negatiiviset ja positiiviset kokemukset yleistyvät herkästi ajatuksissamme siihen, että myös muut kohtaavat elämässään samanlaisia tilanteita.

Saatamme vaatia kypärän käyttöä omasta kokemusmaailmastamme käsin, vaikka ihmisen taidot eivät näy ulospäin ohikiitävissä kohtaamisissa. Henkilö, joka on harrastanut enduropyöräilyä koko elämänsä hallitsee todennäköisesti pyöränsä eri tavoin kuin mitään-harrastamaton autoileva toimistotyöläinen, joka päättää ostaa yhtäkkiä työmatkoilleen sähköpyörän. 

Pyöräilijä näyttää kääntymismerkkiä vasemmalle autoliikenteen keskellä.
Pyöräily on turvallista ja onnettomuuksia sattuu pyöräilymäärään nähden vähän

9) Traumaattinen kokemus

Vaikka olisit lukenut tänne saakka mielessäsi voi silti siintää ajatus, kuinka pyöräilykypärä on tai olisi pelastanut itsesi tai lähimmäisesi. Elämässä tapahtuu onnettomuuksia joihin emme voi varautua ja mielen toimintaan kuuluu, että erityisesti silloin tahdomme löytää vastauksia kysymykseen “miksi”.

Ennakoimaton ja poikkeuksellinen tapahtuma ravistelee turvallisuuden tunnetta ja jälkivaikutukset saattavat kestää pitkään. On tyypillistä, että tapahtuma ja sen yksityiskohdat palaavat mieleen. Tapahtumaan liittyvät reaktiot vähenevät vähitellen. Valitettavasti aika ei kuitenkaan nopeudu, vaikka syyllistäisi kaikki kohtaamansa kypärättömät ihmiset.

10) Pyöräily on turvallista

Traumaattisten kokemusten ja onnettomuustilastojen summausten jälkeen totean loppukaneetiksi tärkeimmän: pyöräilyn on turvallista. 

Suomessa tapahtuvia eri liikuntalajien tapaturmia vertaamalla (tapaturmaa / tuhatta harrastettua liikuntatuntia kohden) havaittiin, että pyöräily oli 8. turvallisin harrastus 31 lajin joukosta. Siinä missä pyöräilyharrastajalle tulee keskimäärin kaksi vammaa tuhatta harrastetuntia kohden, vapaa-ajan pyöräilyssä vammoja syntyy ainoastaan 0,3. Vaarallisempaa on harrastaa puutarhanhoitoa, tennistä tai juoksemista. Jalankulkijoitakin menehtyy liikenteessä pyöräilijöitä enemmän. 

Lopuksi

Pyöräilystä saatavat hyödyt ylittävät riskit monen(kymmen)kertaisesti. Vaatiessa kypärän käyttöä vahvistetaan vääristynyttä mielikuvaa riskialttiista toiminnasta, joka ei pidä paikkaansa. Kypärää tuijottaessa havainnot ohjautuvat pois tehokkaammista tavoista parantaa turvallisuutta. 

Suojavarusteiden tarkoitus on suojata käyttäjäänsä. Jokaisella on kuitenkin oikeus tehdä valintansa niiden käyttämisestä henkilökohtaisesti, kuten kaikissa muissakin pyöräilyä huomattavasti riskialttiimmissa lajeissa. 

Lue lisää
Lue lisää
Instagram
YouTube
Autojen lisääminen ei elävöitä keskustaa

Autojen lisääminen ei elävöitä keskustaa

Kaupunkien kehityshankkeet edistävät yhä autoilua vaikka lukuisat tutkimukset osoittavat toisin. Katso kuvasarjat lisääkö sinun mielestäsi autojen määrä viihtyisyyttä?

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.